sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

R.I.P Killi 24.3.2013

''Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.''






R.I.P Killi 24.3.2013

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Karvamoosesten kuulumisia


Anteeksi epäaktiivinen päivittelyni; kuvia löytyy ja päättömiä tarinoita kissoista myös, mutta ah mistä sen kaiken ajan repisi, tai motivaation. Köh.

Kissat voivat kuitenkin hyvin. Sentille pitäisi hiljalleen aikaa leikkuuseen varata, sillä tarkoitus olis nips naps kulkuset pois. Yup, kyllä, luit oikein, kulkuset. Meitin toinen perintöprinsessamme Sentti onkin Pentti, ihan mun tuurilla tyttökissan kun ottaa se onkin sitten paria kuukautta myöhemmin jätkä.

En valita, hillitön terminaattori se edelleen on.



Sissin aina niin ah rennot nukkumisasennot. Se on ihana pikku pullapoika, se näyttää aina siltä kuin se pieni pulunaivo hymyilis. Silläkin on jonkin sortin kevättä rinnassa-fiilis, sillä aika ajoin se on nyt naukunut kuin kevätjuoksuissaan oleva tyttö. Pöljäkkeellä aina ollut hieman identiteettiongelmaisuutta.


Mutta eikös Sentti näytäkin jo isolta ja komealta kollilta? Vähän säälittävä teini-ikäinen luikku se kyllä on. Mutta kyllä se on vielä niin pentu, hämilleen kun menee niin köllähtää kyljelleen ja kattoo silmät leipälautasen kokosina.



Chichu on edelleen se Diiva ja Kuningatar, nuo puolet ovat vain pennun myötä korostuneet, eikä Senttikään uskalla mennä tökkimään meitin Majesteettia. Ehkä saattaa yritää mutta ähäkutti kun Chichun arvolle ei sillä hetkellä sovikaan tulla häirityksi. Silloin Sentti juoksee, ja juoksee muutes lujaa. *SISSSIIII PELASTAAA TOI HULLU KIUSAA* ja Chichu on *bitch pease*

Mutta tällaista meitin familyyn tällä hetkellä; aauringossa paistattelua ja hulluja spurtteja pitkin asuntoa.

- cchuboi

torstai 21. maaliskuuta 2013

Chicon vauva- ja teinikuvia

Heips!

Chico on edelleenkin suloinen kuin nallekarhu (ja ainakin yhtä pörheä), mutta se oli pienenä niin i-hu-na, että haluan jakaa kanssanne muutamia vauva- ja teiniajan kuvia. Kuvat ovat suunnilleen kronologisessa järjestyksessä, alkaen siitä päivästä, jona Chico saapui luoksemme parin kilon painoisena pötkylänä, ja päättyen herran 1-vuotissynttäripäivän kuviin. ♥


Tästä kuvasta näkee vähän, että Chicolla oli vaavina vihreät silmät!


Loppukesän pönäkkä hauvavauva. ♥


Syksymmällä Chico muuttuikin ketuksi! Kaikki vastaantulijat aina sanoivat, että Chico näyttää ihan ketulta. :D


Höhlän näköinen teinikoira.


Ja viimeisessä kuvassa rento synttärisankari 1 w. 


tiistai 12. maaliskuuta 2013

Kakkakaronkka

Hei!

Elo Kannelmäessä on ollut tasaisen rauhallista. Pieniä kommelluksia, Parsan lisääntyviä hellyydenosoituksia ja Purjon juttelun lisääntymistä lukuun ottamatta kaikki on sujunut tavalliseen tapaansa aina viime viikonloppuun saakka.



Nyt kuitenkin, viime viikonloppuna Purjo keksi, että hänellähän on pallit. Tämän jälkeen se on ollut enemmän ja vähemmän satunnaisen säännöllisesti Parsan perän kimpussa. Parsa taas on näyttänyt olevansa takapäänsä valtijatar useampaan otteeseen. Onneks pallit lähtevät pian, vaikka niistä onkin vain yhden olinpaikka tiedossa.

 Tämän päivän siitä seurannut sähellys on sitä luokkaa, että haluan jakaa sen, sillä nauran vatsa kippurassa epäuskoisena kaikelle sille, mitä kissojen tuottamaa pyykkiä pestessä voi mennä pieleen.

The Mighty Falcon

Hei vaan kaikille!

Poikaystäväni on innostunut kokeilemaan naksutinkoulutusta undulaatteihimme, etenkin Dominickiin (kuvissa).

Lintujen naksukoulutus eroaa koirista radikaalisti siinä, että kun edistyneemmälle koiraoppilaalle riittää toisinaan palkaksi pelkkä kehu, tai vaikkapa lempilelu, niin undulaattia opettaessa makupalasta ei voi luopua koskaan. Undulaatit eivät nimittäin halua miellyttää omistajaansa, ja jos ne kerrankin tulevat "huijatuksi" eivätkä saa namiaan, vaikka naksautus kuuluu, ne suutahtavat, ja koulutus ottaa monta askelta takapakkia. Muutenkin undulaatit ovat todellisia diivoja; niitä ei saa ikinä sulkea kämmeneensä, tai edes torua, tai ne suuttuvat ja menettävät luottamuksen omistajaansa.

Poikaystäväni on tosiaan opettanut Domille käskyä "hyppää", jolloin se hyppää sormelle vähän pidemmältä, ja häkistä ulostulemista. Tänään otin muutamia kuvia Domiskuukkelista. Pikku-Nugetiltamme on kadonnut puolet pyrstöstä johonkin (sen pitäisi olla kaksi kertaa niin pitkä, kuin se nyt on), mutta onneksi se ei ole siitä moksiskaan. Jo edesmennyt lintuni Ernesti masentui aina, kun menetti sulkasadossa nuo pitkät sulkansa. :D




Entäs Odessa? Puppamme kyttää lintuhäkin edustalla, ja imuroi nassuunsa linnuilta tippuneet hirssinsiemenet. Kätevää. Linnut muuten sotkevat syödessään todella paljon.


P.S. Katsokaa nyt noita Odessan räpsyripsiä. ♥

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Mitä kuuluu? No tätä kuuluu!

Täällä ollaan Kouvolassa kissan kanssa. Kissa on nyt hammaskiven poistossa Kouvolan ihan mahtavassa Univetissä ja minä dataan kahvilassa odotellen klo neljää kun lähden hakemaan kisua ja päästään autokyydissä takaisin kotiin.

Raukka ei ole saanut syödä sitten eilis-illan ja voiii että sydäntä särki aamulla jättää laittamatta murot kuppiin, kun neitokainen niin ulisi ja käski. Saati sitten työntää se väkipakolla kuljetuskoppiin, se otti jaloillaan niin tiukan otteen sen laidoista ja miukui ja maukui ja häntä meni pörrölle.

Muuten elukoilla luistaa ihan hyvin. Tosin Nassua saa taas ihmetellä. Se tuossa toissapäivänä istui kokonaisen vuorokauden lämmittelykivellä, vaikka lamppu ei ollut päällä. Yleensä se lampun napsahdettua kiinni lähtee heti polskimaan mutta nyt se vaan istui ja sähisi kun tuli lähelle. Luulin että nyt se on taas menoa, että sillä olisi tullut joku tulehdus tai muuta kipua siihen kilpimurtumaan, mutta polskahdettuaan taas veteen se on ollut ihan normaali iloinen itsensä.

Ja voi että näitä kahta kahdestaan. Kun annan vähääkään huomiota Nassulle, otan vaikka kuvia, niin kisumisu tulee siihen heti käskemään että huomio tänne! Jos yritän ottaa kuvia, kisu tulee tielle. Jos yritän antaa Nassulle ruokaa, kisu tulee tielle ja naukuu hulluna. Nyt Nassukin on alkanut kovistella Baisyä. Se vetää kaulansa kilven suojiin ja levittää raajansa yrittäen näyttää mahdollisimman isolta. Kisu edelleen välillä sähisee vastaukseksi ja tökkii akvaarion lasia. Sitten jos Nassun ottaa pois akvasta juoksemaan samaan tilaan kisun kanssa niin sitten ei uskalla kumpikaan uhitella. Kisu yleensä istuu katsomaan mitä kilpiäinen puuhaa ja Nassu vaan sitten tosiaan puuhailee omiaan, kiipeilee ja juoksee ja muuta.

Tässä vielä pari tuoreempaa kuvaa kahdesta.

Kissa tuli eteen.
Yhden hyvän kuvan sain Nassusta, pää vähän piilossa.

Kisu rakastaa hyöriä vieraiden kengissä.

.. Ja piiloutua kasseihin.

Myös hevoshommissa on käyty, tosin viime viikko ei onnistunut koska olin kipeä.

Porsse ja Kassu.